Ero tieteen ja pseudotieteen välillä

Tiede vs. Pseudotiede

Tiede liittyy todistettuihin periaatteisiin, jotka voivat auttaa selittämään tosiasioita ja ilmiöitä. Pseudotiede puolestaan ​​on naamiointi. Siihen sisältyy sellaisen sellaisen siirtäminen eteenpäin, joka ei ole tieteellistä valvontaa todellisena. Jotta tiedetään, onko jotain tiedettä, on olemassa tiettyjä indikaattoreita - todisteiden punnitseminen, tarkoituksenmukaisten kokeiden suunnittelu, vaihtoehtojen punnitseminen, hypoteesin esittäminen, joka sitten asetetaan koetukselle, ja siitä johtuva teorioiden synty on työkaluja, joita tiede yrittää tehdä luotettavat päätelmät fyysisestä maailmankaikkeudesta. Pseudotiede on jotain, jota tietyt ihmiset käyttävät outlanien käsitysten ja ideoiden esittämiseen esittämällä niitä sellaisin termein, jotka lainaavat paljon tieteestä, mutta eivät mittaa tieteellistä tutkimusta. Esimerkkejä tällaisesta tompumateriaalista on runsaasti, ja monet ovat ihmisiä, jotka pettävät itseään sen kautta. Iridologia, meridiaanihoito, refleksiologia, terapeuttinen kosketus jne. Ovat parhaita esimerkkejä tästä pahoinvoinnista.

Tiede ottaa aina huomioon tosiasiat ja jatkaa niiden perusteella. Pseudotiede puolestaan ​​riippuu vääristä tai valmistetuista tosiasioista, jotka tukevat sen henkilön esityslistaa, joka ajaa tietyn merkkinsä pseudo-tosiasioita. Tiede tarkoittaa tosiasioiden tietämyksen jatkuvaa päivittämistä, kun uusi tieto tulee esiin. Siksi koulujen oppilaiden oppikirjat tarkistetaan joka toinen vuosi. Pseudotiede ei kärsi sellaisista rajoituksista, koska tosiasiat ovat epätarkkoja aluksi, eikä ole mitään kannustinta tai taipumusta päästä totuuteen.

Tieteellinen tutkimus on aina huolellista ja sen tarkoituksena on saada validointi useista aitoista lähteistä. Pseudotiede sitä vastoin on tutkittu huolimatta ja riippuu muista pseudotiedeteksteistä tai uskonnollisista ja mytologisista teoksista, joilla ei useimmiten ole mitään tekemistä asian tosiasian kanssa. Tiede käyttää järkeviä kriteerejä päätelmän tekemiseen. Pseudotiede esittelee ensin mielikuvituksellisen hypoteesin, joka saattaa vedota tunteisiin ja olla fantastinen sen vaikutuksista; ja sitten kerää todisteita, jotka tukevat jotenkin tätä hypoteesia.

Tiede yrittää aina esittää väitteen tukemalla sitä tosiasioilla ja todisteilla. Pseudotiedellä on vain retoriikkaa, propagandaa ja väärien tietojen esittämistä, ja hyvin vähän tai ei lainkaan todisteita.

Yhteenveto:
1. Tiede sisältää työskentelyn sellaisten todistettujen periaatteiden kanssa, jotka voivat auttaa selittämään tosiasioita ja ilmiöitä. Pseudotiede puolestaan ​​on naamiointi. Siihen sisältyy sellaisen sellaisen siirtäminen eteenpäin, joka ei ole tieteellistä valvontaa todellisena.
2. Jotta tiedetään, onko jotain tiedettä, on olemassa tiettyjä indikaattoreita - todisteiden punnitseminen, tarkoituksenmukaisten kokeiden suunnittelu, vaihtoehtojen punnitseminen, hypoteesien esittäminen, jotka sitten asetetaan koetukselle, ja siitä johtuva teorioiden synty on työkaluja, joilla tiede yrittää tehdä luotettavat johtopäätökset fyysisestä maailmankaikkeudesta. Pseudotiede on jotain, jota tietyt ihmiset käyttävät outlanien käsitysten ja ideoiden esittämiseen esittämällä niitä sellaisin termein, jotka lainaavat paljon tieteestä, mutta eivät mittaa tieteellistä tutkimusta.
3. Tiede ottaa aina huomioon tosiasiat ja jatkaa niiden perusteella. Pseudotiede puolestaan ​​riippuu vääristä tai valmistetuista tosiasioista, jotka tukevat sen henkilön esityslistaa, joka ajaa tietyn merkkinsä pseudo-tosiasioita.
4. Tiede sisältää tosiasioiden tietämyksen jatkuvan päivittämisen, kun uusi tieto tulee esiin. Pseudotiede ei kärsi sellaisista rajoituksista, koska tosiasiat ovat epätarkkoja aluksi, eikä ole mitään kannustinta tai taipumusta päästä totuuteen.