Ero tilastojen ja parametrien välillä

Tilastosanastossa käsittelemme usein termejä parametri ja tilastotiede, joilla on tärkeä rooli otoksen koon määrittämisessä. Parametri tarkoittaa tiivistelmää kuvaus kohdejoukon ominaisuuksista. Toisaalta tilastotiedot ovat pienen populaatioryhmän, ts. Otoksen, yhteenvetoarvo.

Parametri on otettu populaation yksikkömittauksista. Tätä vastaan ​​tilastot on otettu näytteen elementtien mittauksesta.

Tilastoja tutkiessaan on tärkeää parametrien ja tilastotietojen käsitteelle ja erolle, koska nämä tulkitaan yleensä väärin.

Sisältö: Tilastollinen V-parametri

  1. Vertailutaulukko
  2. Määritelmä
  3. Keskeiset erot
  4. Kuva
  5. johtopäätös

Vertailutaulukko

Vertailun perusteettilastollinenParametri
merkitysTilastot ovat mitta, joka kuvaa murto-osaa väestöstä.Parametri tarkoittaa mittaa, joka kuvaa väestöä.
Numeerinen arvoMuuttuva ja tunnettuKiinteä ja tuntematon
Tilastollinen merkintäx̄ = näytteen keskiarvoμ = väestön keskiarvo
s = näytteen keskihajontaσ = väestön keskihajonta
p̂ = näytteen osuusP = väestön osuus
x = tietoelementitX = tietoelementit
n = näytteen kokoN = väestön koko
r = Korrelaatiokerroinρ = korrelaatiokerroin

Määritelmä Tilastot

Tilasto määritellään numeerisena arvona, joka saadaan tietonäytteestä. Se on kuvaava tilastollinen mitta ja otoshavaintojen tehtävä. Oto on kuvattu murto-osana populaatiota, joka edustaa koko väestöä sen kaikilla ominaisuuksilla. Tilastotietojen yleinen käyttö on tietyn populaatioparametrin arviointi.

Annetusta populaatiosta on mahdollista ottaa useita näytteitä, ja eri näytteistä saatu tulos (tilastollinen) vaihtelee, mikä riippuu näytteistä.

Parametrin määritelmä

Kiinteä populaation ominaisuus, joka perustuu kaikkiin populaation elementteihin, kutsutaan parametriksi. Tässä populaatiolla tarkoitetaan kaikkien tarkasteltavana olevien yksiköiden kokonaisuutta, joilla on yhteiset piirteet. Se on numeerinen arvo, joka pysyy muuttumattomana, koska jokaista väestönosaa tutkitaan tietävän parametrin. Se osoittaa todellisen arvon, joka saadaan väestölaskennan jälkeen.

Keskeiset erot tilastotietojen ja parametrien välillä

Tilastojen ja parametrien välinen ero voidaan tehdä selvästi seuraavista syistä:

  1. Tilastot ovat ominaisuus pienelle osalle väestöstä, ts. Otoksesta. Parametri on kiinteä mitta, joka kuvaa kohdeväestöä.
  2. Tilasto on muuttuva ja tunnettu luku, joka riippuu populaation otoksesta, kun taas parametri on kiinteä ja tuntematon numeerinen arvo.
  3. Tilastolliset merkinnät ovat erilaisia ​​väestöparametrien ja otantatilastojen osalta, jotka annetaan seuraavasti:
    • Populaatioparametrissa µ (kreikkalainen kirjain mu) edustaa keskiarvoa, P tarkoittaa populaatiosuhdetta, keskihajonta on merkitty σ (kreikkalainen kirjain sigma), varianssia edustaa σ2, populaation koko on merkitty N: llä, keskimääräistä standardivirhettä edustaa σx, suhteellisuusvirhe merkitään σp, standardisoitua variaatiota (z) edustaa (X-µ) / σ, variaatiokerrointa merkitään σ / µ.
    • Näytetilastoissa x̄ (x-bar) edustaa keskiarvoa, p̂ (p-hattu) tarkoittaa näytteen osuutta, keskihajonta merkitään s, varianssi esitetään s2, n tarkoittaa näytteen kokoa, keskiarvon vakiovirhe esitetään s: lläx, vakiosuhdevirhe merkitään s: ksip, standardisoitu variaatio (z) esitetään (x-x̄) / s, variaatiokerroin merkitään s / (x̄)

Kuva

  1. Tutkija haluaa tietää Intiassa vähintään 22-vuotiaiden naisten keskimääräisen painon. Tutkijan keskimääräinen paino on 54 kg satunnaisesta 40 naispuolisesta näytteestä.
    Ratkaisu: Tietyssä tilanteessa tilastot ovat Intiassa keskimäärin 54 kg keskimäärin 54 kg laskettuna yksinkertaisesta satunnaisesta otoksesta, joka koostuu 40 naisesta, kun taas parametri on kaikkien 22-vuotiaiden tai sitä vanhempien naisten keskimääräinen paino.
  2. Tutkija haluaa arvioida miesten teini-ikäisten keskimäärin käyttämän veden määrän päivässä. 55 miesten teini-ikäisen yksinkertaisen satunnaisen näytteen perusteella tutkija saa keskimäärin 1,5 litraa vettä.
    Ratkaisu: Tässä kysymyksessä parametri on kaikkien miesten teini-ikäisten keskimäärin päivässä kuluttama vesimäärä, kun taas tilastollinen on miesten teini-ikäisten keskimäärin käyttämän 1,5 litran vettä päivässä, joka saadaan yksinkertaisesta satunnaisesta otoksesta, joka koostuu 55 miespuolisesta teini-ikästä..

johtopäätös

Keskustelun yhteenvetona on tärkeää huomata, että kun väestöstä saatu tulos, numeerinen arvo tunnetaan parametrina. Vaikka tulos saadaan näytteestä, numeerista arvoa kutsutaan tilastolliseksi.